 |
Suunnittelu
Keväällä 2003 olin KVT:lla talkoilemassa seuraavan kesän leirilistan parissa. Olin ollut muutamilla leireillä aikaisemmin, ja ajattelin nyt pienen tauon jälkeen harkita taas osallistumista. Silmiin osuikin oikein kiinnostava leiri, jolla oli vielä tärkeä teemakin: YK:n veden vuosi. Ympäristöaiheisen työn lisäksi leirillä keskusteltaisiin vedestä ja sen epätasaisesta jakautumisesta maailmalla. Ja kaiken lisäksi sijaintina oli kylä Sveitsin Alpeilla.
Matkaan
Lähtöaamuna lentokentän aamuruuhkan takia rinkkani ei ehtinyt samaan koneeseen, joten jatkoin matkaa Zürichistä etelään kohti Ticinoa kevein kantamuksin. Kun viimeinen etappi, bussimatka laaksosta ylös leiripaikkaan, alkoi lähestyä loppuaan, tuli seuraava yllätys; vaikka alhaalla laaksossa oli helle, oli vuorilla satanut rakeita. Onneksi sain helleasuni tilalle lainasaappaat ja villapaidan. Rinkkakin saapui Sveitsiin iltakoneella ja matkusti tehokkaasti yöpostissa vuorille.
Työ
Leiri sijaitsi majatalon yhteydessä olevassa luonnonsuojelukeskuksessa, jota pyöritti italiankielinen eläkeläismies. Hän oli rakentanut maastoon pienen luontopolun, jonka polkuja ja kylttejä me korjailimme. Osallistuimme myös hänen epämääräiseen aurinkopaneeli-hankkeeseensa, jonka toteutumiseen emme oikein uskoneet. Miehellä oli lähes joka asiassa suuret idealistiset tavoitteet, mutta ei juuri lainkaan käytännön tajua, mistä syystä emme olleet aina oikein samaa mieltä hänen kanssaan. Ongelmallista oli myös, että meillä oli ikään kuin neljä leirinvetäjää. Tavanomaisen leirinvetäjän lisäksi meillä oli ”study expert”, joka ohjaili vesi-teeman esitelmiä ja keskusteluja, sekä työnohjaajina keskuksen isäntä ja hänen sivariapurinsa.
Ryhmä
Ryhmä oli pieni: meitä leiriläisiä oli vain viisi, mutta myös kolme sveitsiläistä vetäjää asustivat paljon leirissä. Tulimme todella hyvin toimeen keskenämme ja siksi edellä mainituista ongelmistakaan ei kehkeytynyt sen vakavampia. Pieni paniikki meinasi syntyä kun loppuleiristä iski vuorokauden kestänyt ukkosmyrsky. Kuivan kesän jälkeen sade aiheutti maanvyöryjä ja katkaisi tien alas kylään. Pääsimme kuitenkin juna-asemalle kiertotietä, ja kaikki ehtivät juniinsa ja koneisiinsa.
Ruoka ja majoitus
Ruoka laitetaan leireillä yleensä itse, mutta koska meille ei ollut omaa keittiötä, saimme syödä majatalon maukkaita ruokia kolmesti päivässä. Majoitus piti olla teltoissa, mutta nukuimme niissä vain yhden yön, koska ilma oli niin kylmä. Sen sijaan saimme nukkua majatalon hostellihuoneiden lämpimien peittojen alla.
Vapaa-aika
Vapaa-ajalla vaeltelimme Alpeilla ja kävimme tutustumassa Ticinon kyliin ja kaupunkeihin. Keskuksen sivari kuskasi meitä autollaan, johon mahtuivat kaikki kun takakonttikin oli käytössä. Pidemmillä matkoilla apuna oli myös italialaispojan moottoripyörä. Leirin sijainti oli aivan uskomaton. 1750m korkeudessa, upeat maisemat, vaellusreittejä joka suuntaan, lähistöllä pari vuoristojärveä.
Study-part
Leirin teemaan liittyen jokainen leiriläinen esitelmöi oman maansa vesitilanteesta, ja kaikki olivatkin panostaneet esitelmiinsä hyvin. Lisäksi valmistelimme esityksiä muutamasta maasta, jossa vesitilanne ei ole aivan yhtä hyvä kuin Suomessa, Ruotsissa, Tshekeissä, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä tai Uudessa Seelannissa. Teema teki leiristä hieman sisällöllisemmän, ja sinne olikin valikoitunut ihmisiä, jotka eivät etsineet leiriltä pelkästään hauskanpitoa.
Olen todennut työleirit hyväksi ja halvaksi tavaksi nähdä maailmaa. Leirinvälitysmaksua vastaan saa majoituksen ja ruoan. Paikkaan saa aivan eri tuntuman kuin turistina, ja käteen jää tukku ystäviä ympäri maailmaa. Suosittelen työleirejä lämpimästi. Aihevalikoima on laaja, ja leirejä löytyy lähes joka maasta. Kesän leirilista ilmestyy keväällä huhti-toukokuussa. Muutamia leirejä järjestetään myös talvisin.
Lisätietoa työleireistä:
>> Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry
>> Allianssi
>> Takaisin
[Julkaistu 5.1.2005 | JHA]
|
| |
|
|
|
Cimo.fi-verkkopalvelu